Miksi fysioterapeutille nilkan nyrjähdyksen jälkeen?

Nilkan nivelsidevammaa pidetään usein "vain nilkan nyrjähdyksenä" ja sen oletetaan paranevan itsestään. Suuri osa nilkan nyrjähdyksistä on itse asiassa uusiutuneita nyrjähdyksiä. Kuntoutus jää usein puutteelliseksi ja urheiluun palataan liian nopeasti, jonka vuoksi riski nilkan uuteen nyrjähdykseen on suuri. Näiden seurauksena voi kehittyä nilkan krooninen instabiliteetti, joka voi pahimmillaan aiheuttaa nilkkaan nivelrikon. Oireiden pitkittymisessä tai toistuvissa vammoissa on siis usein kyse puutteellisesta kuntoutuksesta. Hakeutumalla fysioterapeutin ohjaukseen varmistat optimaalisen kuntoutumisen ja nilkan toimintojen palautumisen. 

Suurimmassa osassa nilkan vääntövammoista nilkka vääntyy sisäänpäin (inversio). Tämän seurauksena nilkan ulommaiset nivelsiteet pääsevät venyttymään tai repeämään. Vamma luokitellaan kolmeen vaikeusasteeseen:

1.  asteessa vain muutamia sidekudossäikeitä venyttyy tai repeää, turvotus tai kipu on lievää ja jalalle pystyy varaamaan.

2. asteessa suurempi osa nivelsiteiden säikeistä on vaurioituneita, nilkka voi olla voimakkaasti turvonnut ja erittäin kipeä, eikä jalalle varaaminen onnistu. Nivelsiteissä todetaan lievä löysyys, muttei täydellistä periksi antoa.

3. asteessa joko yksi tai useampi nivelside on kokonaan poikki, silloin nilkka on tutkittaessa lähes "holtittoman" löysä.

Vamman ensihoidossa toteutetaan kolmen K:n periaatetta verenvuodon ja turvotuksen estämiseksi sekä kivun lievittämiseksi. Jalka asetetaan välittömästi lepoon ja kohoasentoon. Sen lisäksi vammakohtaa pitää painaa lujasti heti tapahtuman jälkeen, joko käsin tai tukisidoksella. Jääpussi on hyvä lisä akuutissa hoidossa. Jos kyseessä on suurenerginen vamma tai hyvästä ensihoidosta huolimatta jalalle ei pysty varaamaan, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta saadaan poissuljettua nilkan murtuma.

Kudoksen sisäinen verenvuoto lakkaa 24 - 48 tunnin kuluessa vamman syntymisestä, joten akuuttihoitoa jatketaan n.2 päivää. Tämän jälkeen aloitetaan nilkan nousujohteinen kuntoutus. Osa lievistä vammoista varmasti paranee ilman mitään erityistä hoitoa, mutta jos hankalamman vamman hoito alkuvaiheessa laiminlyödään, voi tilanne pitkittyä. Joskus alkuvaiheen kuntoutumisen tukena voi olla hyvä käyttää nilkkaa tukevaa lastaa tai teippausta. 3.asteen vammoissa nilkkaan voidaan laittaa parin viikon ajaksi kipsi, jolloin kuntoutus aloitetaan kipsin poistamisen jälkeen.

Nilkan nyrjähtäminen aiheuttaa nivelsiteen löystymisen tai repeämän lisäksi proprioseptiikan ja voimantuoton häiriötä eli nilkan asentokontrolli ja nilkan lihasten voimantuotto pienenevät ja lihasten reaktioaika pitenee. Nämä ilmenevät tasapainovaikeuksina ja altistavat uuteen nyrjähdykseen. Riskiryhmässä ovat erityisesti urheilijat, kuten eri pallopelien pelaajat tai tanssijat. Hoidon tavoitteena on tukeva nivel, jonka toiminta on mahdollisimman lähellä vammaa edeltävää tilannetta. Nykypäivänä nivelsidevammojen hoito on lähes poikkeuksetta konservatiivinen eli leikkauksia tehdään hyvin harvoin. Myös pitkittyneissä oireiluissa leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoin, jos kuntoutus on asianmukaista ja jatkuu riittävän pitkään.

Nivelsidevamman jälkeinen kuntoutus pitää sisällään nilkan liikeharjoitteita ja nilkkaa tukevien lihasten vahvistamista. Lisäksi tärkeänä osana ovat erilaiset tasapainoharjoitteet ja alaraajan hallinnan harjoitteet. Toisinaan nilkan nyrjähdyksen seurauksena nilkan tai jalkaterän luiden ja nivelten välillä voi olla toimintahäiriötä tai ns. lukkiutumista. Tämän purkamiseksi nilkkaa täytyy mobilisoida asiantuntevan fysioterapeutin toimesta. 

Nilkan nivelsidevamma voi johtaa myös muihin kiputiloihin, jotka ilmenenevät vasta myöhemmin. Nilkassa ei välttämättä ole tässä vaiheessa enää kipua tai turvotusta. Se tuntuu tutkittaessa stabiililta ja on näennäisesti parantunut. Itse et välttämättä huomaa, että nilkan ja jalkaterän luiden välisiin liikkeeseen on jäänyt toimintahäiriötä. Tällöin jalkaan tulee virheellistä kuormitusta kävellessä, juostessa ja urheillessa. Nivelet alkavat joustaa väärästä kohdasta ja tyypillisesti tämä ilmenee pitkittyneenä pronaationa kävelyn aikana eli kuormitus tulee liikaa jalkaterän sisäsyrjälle. Tällöin myös sääri kääntyy liikaa sisäänpäin kävellessä, jolloin polveen tulee virheellistä kuormitusta. Ylipronaatio aiheuttaa jalkapohjan kantakalvoon venytyksen, jolloin jalkapohja kipeytyy (plantaarifaskiitti). Säären sisäkierto aiheuttaa polven kipua ja pikkuhiljaa kipu siirtyy lonkan alueelle ja alaselkään.

Kaikista helpoimmalla siis pääset, jos hakeudut fysioterapeutin ohjaukseen heti nilkan nyrjähdyksen jälkeen. Tällöin yleensä selvitään muutamalla käyntikerralla. Tässä tietysti tärkeänä osana on se, että sitoudut itse tekemään annettuja harjoitteita. Mikäli vammasta on aikaa jo useita kuukausia tai vuosia, kannattaa fysioterapeutin ohjaukseen hakeutua siinäkin tapauksessa, mutta kuntoutumiseen pitää varata pidempi aika.